A i t o
Taidan ajatella aika perinteiseesti, mutta aito kevät/ kesäretkien piknikliina on mielestäni punavalkoruudullinen.
Tämä minun on tehty kirppikseltä ostetusta keittiönverhosta - perinteitä siinäkin.
Kuvassa Helka-tädin perintökipossa olevan hillokkeen yhdistää jouluun, mutta sopii ympäri vuoden monenlaisten ruokien kanssa eli niinkuin poika totesi: Tämähän sopii kaiken kanssa.
Mitä tarvitaan:
2 raastettua etikkapunajuurta tai 2 höyrykeitettyä raasteena
500 g punasipuleita lohkoina
reilu ½ dl vettä + ½ dl punaviinietikkaa
1 tl suolaa
½ - 1 dl hillosokeria - yhdellä desillä melkoisen makeaa
Punasipulit lohkotaan kattilaan ja lisätään vesi/ punaviinietikka
+ suola ja annetaan hautua pehmeiksi.
Lisätään raastetut punajuuret ja hillosokeri ja annetaan hiljalleen hautua vielä noin 15 minuuttia ja purkitetaan.
Olen aina ajatellut että aitous on todella tärkeä ominaisuus ja niin on varmasti joskus ollutkin - siis viime vuosisadalla -
vaan ei taida olla enää.
Avartavia lainauksia aiheesta aito
" En käsitä, mitä hienoa on siinä että on aito ja alkuperäinen.
Vanhat tanssit ovat aitoja ja alkuperäisiä.
Eikö ole paljon haasteellisempaa olla keinotekoinen ?
Siihen tarvitaan ainakin inspiraatiota. "
Emma Forrest kirjassa Namedropper
( suom Pirkko Talvio- Jaatinen )
" Unohda aitous ja ryhdy älykkääksi "
Maija-Riitta Ollila
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Herkullisen väristä hilloketta, mut en taitais tykätä kun mä en oo oikein ikinä ymmärtänyt sellasten etikkahillokkeitten päälle.
VastaaPoistaLapsena kammosin niitä kurpitsasäilykkeitä. Nyt vanhempana oon yrittäny laajentaa makutottumuksiani ja koittanu erilaisia hillokkeita, sienistä esim. mut en vaan tykkää.
Mä en oikein tiiä mitä se sitten tarkottaa että on aito, miten ollaan aito? Ettei teeskennellä? Ihailtavaa, mutta vaikeeta toteuttaa...
Minä olen vieläkin ajatellut, että aitous on hyvä asia. Minä olen ennemmin aito kuin älykäs. No, eipä sitä älykkääksi voi päättää yhtäkkiä ruvetakaan. Ei taitaisi pää riittää siihen kyytiin. Mutta aito osaan olla, niin ainakin kuvittelen.
VastaaPoistaMinussa on jokin geenivirhe koska en pahemmin tykkää mistään hillokkeista... Tai no ei liian valkosipulinen mangochutney on kyllä hyvää mausteisen intialaisen sapuskan kaverina. Siis piknikliinahan on melkein pyhä asia ja kyllä sen ehdottomasti pitää olla ruudullinen!
VastaaPoistaHei Hilja,
VastaaPoistaTämä ei ole niitä etikkasäilykkeitä, jotka aiheuttavat kiristystä korvanjuurella - jotkut valmiit sienisalaatitkin on onnistuttu pilaamaan litrakaupalla etikkaa.Tässä on päällimmäisenä makuna makea ja etikkaa vain ripaus - tykkäisit kyllä.Minäkin muistan lapsuudesta ne kurpitsasäilykkeet, joita kohteliaisuudesta joskus vähän söin.
Tuo aitous on asia, jota olen tosi paljon pohtinut ja tullut jotenkin erityisesti pinnalle näin työttömänä.Olen pitänyt aidoinpana itsessäni tunnollisuutta, sosiaalisuutta ja kaikkensa antavaa puurtamista töissä ja kun ne elementit puuttuvat on se mikä on aidointa minussa joutunut kyseenalaiseksi.
Hei Kirjailijatar,
Se lause Unohda aitous ja ryhdy älykkääksi oli M-R Ollilan mielenkiintoisessa artikkelissa Finavian Maa&ilma-lehdessä 2/2007
otsikolla Aika muuttua ?
Siinä hän toteaa mm että me suomalaiset haluamme pitää kynsinhampain kiinni aitoudestamme vaikka olisimme tyytymättömiä elämäämme ja sitä mitä pidämme aitoutenamme voisi kyseinalaistaa.Minunkin käsitykseni siitä missä aitouteni luuraa on joutunut mietinnän alle - aidoimmilani olen sosiaalinen ja erakko - voiko olla molempia aidosti ja onko käsitykseni siitä mikä on aitoa jo aikansa elänyt.Viimeisessä työpaikassani ei aitous ollut kovin korkeassa kursissa ja sekin pisti miettimään aihetta.
Hei Flicka,
Kuten Hiljalle totesin ei tämä ole oikeastaan perinteisesti etikkasäilyke vaan enempi hillo, joten sopii loistavasti tulisen ruoan kaveriksi.
Kiitos kommenteistanne !
Hei!
VastaaPoistaKaipasit ohjetta Pocket Book Slippereihin. Valitettavasti en viitsi julkisesti kirjoittaa niistä omaa ohjetta (tekijänoikeudet), mutta jos laitat mulle vaikka sähköpostia osoitteeseen miiarebekka (ät) gmail piste com, niin voin auttaa niissä kohdissa mitä et hahmottanut ohjeesta :) .
Heihou! Olit jättänyt jäljen Villiksen blogiin, seurasin perässä. Sun pullonkorkki-Versace-hely oli huippuhieno ja taidokkaasti toteutettu. Ei mitään höpöhöpöä. Onnea vaan taidoistanne, täti-hyvä :)
VastaaPoistaHei Miia-Rebekka,
VastaaPoistaAjattelin aivan samaa kun olin jo lähettänyt kommenttini kommenttini. Yritän ymmärtää ohjeen - jossen niin palaan asiaan.
Heihou sulle kans Käsveska,
Kiva kun seurasit ja jätit kommentin.
Täti kiittää ! Tuo " ei mitään höpöhöpöä " oli tosi kauniisti sanottu. Kyllä toteutus on kaiken Aa ja Oo - hyväkin idea voi mennä ihan hukkaan hutiloimalla.
Ah, vihdoin poikani korjasi tietokoneeni ja pääsen kommentoimaan!!!
VastaaPoistaTämä siun hilloke on ihan joulunpunaista! Ihana kuva. =)